Olen todennut, että kotiseutuni Andalusia on matkailijan unelma ja painajainen. Alueella, joka on noin kolmannes Suomen pinta-alasta, on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että sen kokemiseen tarvittaisiin vuosia. Alue on rikas niin gastronomialtaan, historialtaan, luonnoltaan kuin kulttuuriltaan.
Afrikan rajalla sijaitsevassa, Manner-Euroopan eteläismmässä osassa ei voi olla huomaamatta etelästä tulleita arabivaikutteita. Arkkitehtuurista ja rakennuskaavoista huomaa, että lähes jokaisen kylän ja kaupungin historia yltää tuhansien vuosien taa. Niin roomalaiset kuin iberit ovat jättäneet jälkensä. Esimerkiksi Málagassa ovat aikoinaan touhunneet monet muutkin, foinikialaisista kivikauden ihmisiin ja neanderthalilaisiin asti.
Ihana Andalusia on monimuotoinen myös maantieteellisesti. 900 kilometriä pitkän merenrannan (Välimeren ja Atlantin) lisäksi voit löytää lumihuippuisia vuoria, silminkantamattomiin jatkuvia kumpuilevia oliivilehtoja, kirkasvetisiä tekojärviä, kuivaa erämaata ja vehreitä luonnonpuistoja.
Lista Andalusian paikoista, joissa haluaisin, mutten ole vielä ehtinyt vierailla, ei siis tunnu loppuvan koskaan…
Kuten niin monena viikonloppuna, hyppäsimme muutama viikko sitten autoon ja hurautimme Málagasta kohti Andalusian sisämaata. Vietimme ensin lauantain ystävien kanssa pìkkuruisessa Almedinillan kylässä Córdoban maakunnan sydänmailla. Sieltä matka jatkui sunnuntaina Iznájarin kylään. Olin lukenut ja kuullut kylästä, jonka erikoisuus on sen huikea sijainti niemennokassa. Kirkasvetisen turkoosina kimeltävän tekojärven ympäröimä kylä seisoo majesteettisella paikalla.
Vaikka talvikuukausina lämpötilat tippuvat yöaikaan etenkin sisämaan korkeimmilla alueilla, keskipäivän auringon lämmittäessä voi istuskella mukavasti terasseillakin – ihan ilman takkia. Päivän ylimmät lämpötilat huitelevat parissa kymmenessä. Iznajárissa nautimmekin raikkaan kala- ja salaattilounaan tekojärven rannalla sijaitsevassa Casa Juani –maalaisravintolassa.
Sen jälkeen oli aika kivuta kohti kylän korkeimmalla paikalla töröttävää kirkkoa ja linnaa sekä sieltä avautuvia hulppeita maisemia. Andalusialaiskylille tyypilliseen tapaan kylä on mäkinen. Kadut ja kujat kaartuvat ja mutkittelevat rinteissä kuin serpentiinit.
Matkalla kohti Iznájarin kauneinta osaa pysähdyimme muun muassa Calle Córdoba -kadun varrella sijaitsevalla pienellä suloisella aukiolla.
Taulujen tekstit kertovat Iznájarin yli tuhat vuotta sitten alkaneesta arabimenneisyydestä. Kylän nimenkin sanotaan tulevan arabiankielisistä sanoista linna ja iloinen. (Tarina ei kerro, millä tavalla Iznájarin linna on ollut niin iloinen.)
Kylästä löytyy myös hienoja, arabimenneisyyteen kuljettavia kaariportteja.
Iznájarin tunneituin nähtävyys yllätti kukkaloistollaan talvesta huolimatta. Voin vain kuvitella, millainen tämä andalusialaispatio on huhti-toukokuussa.
Patio de las Comediasin nimi tulee siitä, että vanhankaupungin muurien sisäpuolella sijaitseva aukio on toiminut teatterina. Arabivallan aikana paikalla oli zoco eli markkinapaikka.
Reilun neljän tuhannen asukkaan kylän kujilla vallitsi talvisena sunnunaina lähes hiiskumaton hiljaisuus. Vain muutama vanha rouva tuli vastaan sunnuntaikävelyllään. Ravintoloiden avoimista ikkunoista kyllä kantautui puheensorinaa, naurua ja lasien kilinää.
Kannattaa muistaa, että pikkukylien palvelut, kuten turisti-infot ja liikkeet, ovat usein kiinni siestan ajan eli arkisin noin kello kahden ja viiden välillä. Sunnuntaisin on turha etsiä muita kuin ravintolapalveluita.
Esimerkiksi Calle Cruz de San Pedro -kadun varrella olevalla näköalapaikalla saikin katsella maisemia ja mietiskellä syntyjä syviä ihan omassa rauhassa. Nautimme myös linnoituksen viereiseltä näköalatasanteelta avatuvista hienoista näkymistä joka suuntaan jatkuville oliivipuurivistöille.
Nuo kylän korkeimmat, 520 metrissä sijaitsevat osat ovat myös sen vanhimpia. Siellä sijaitsevat 700-luvulta asti kylää vartioinut Castillo de Iznájar -linnoitus sekä 1500-luvulla rakennettu Santiagon renesanssikirkko. Jälkimmäisen rakentaneet kristityt siis päättivät Iznájarin arabiajan.
Vuoden Andalusiassa jatkuneet äärimmäinen kuivuus ja sateiden puute näkyivät harmillisesti myös Iznájarissa. Hehkutetun tekojärven matalimmat osat olivat kadottaneet turkoosin loistonsa – näkyvissä oli osin vain pohjamutaa.
Kauneimmillaan Iznájar on varmasti keväisin, kunhan voimistuva aurinko saisi luonnon ja istutukset kukoistamaan ja sade toisi hieman täytettä nyt hieman surkeana seisovaan Embalse de Iznájar -järveen.
3 syytä vierailla Iznájarissa
- Upea sijainti tekojärven keskellä
- Unikki córdobalainen kukkien täyttämä patio, Patio de las Comedias
- Kirkkoaukiolta, lukuisilta näköalapaikoilta ja linnalta avautuvat maisemat
Miten perille?
Málagasta on Iznájariin 80 kilometrin matka, joka vie A-45-moottoritietä, sitten A-92M-moottoritietä ja lopulta A-333-maantietä pitkin reilun tunnin. Córdoban maakunnan pääkaupungista Córdobasta hurauttaa Iznájariin tunnissa ja 20 minuutissa. Matka taittuu A-45-moottoritien, A-344 ja A-331-maanteiden kautta. Andalusian pääkaupungista Sevillasta on Iznájariin matkaa 200 kilometriä.
Linja-autolla Iznájariin pääsee Málagasta kerran päivässä, mutta tarvitaan yksi vaihto, ja matka kestää yli neljä tuntia.
Suoria lentoja Suomesta tehdään Andalusiassa vain Málagaan. Helsingistä Málagan kentälle liitävät niin Finnair, Norwegian kuin SAS.
Iznájar es un pueblo andaluz conocido por su extraordinaria situación geográfica. Es uno de los pueblos más bonitos de la provincia de Córdoba, rodeado por el Embalse de Iznájar. Nosotros lo visitamos en invierno, cuando el pueblo dormía y había muy poco agua en el embalse (algo no habitual). Os recomiendo visitarlo en la primavera cuando las flores en los patios cordobeses y callejones están en auge.
❤ Eeva
Eevagamunda 
3 Comments